lauantai 13. helmikuuta 2010

Kuvakollaasi

Aloin kotiin tullessani työstämään kuvakollaasia. Aiheena on "Mielen maisemani". Mietin ajomatkalla kotiin, millainen minun mielenmaisemani on. Halusin ehdottomasti työhöni värejä ja värien leikkiä. Rakastan värejä. Vapaus on minulle tärkeä arvo, ja halusin senkin näkyvän työstäni. Niinkuin myös rakkauden. Rakkaus on tärkeää ja keskeisessä asemassa elämässäni. Kun osaan rakastaa, vaikeat asiat on helpompi kohdata. Onnellisuus on myös teema, jonka haluan mielenmaisemassani näkyvän. Tässä viime joulukuulta blogikirjoitukseni:

" tiistaina 8. joulukuuta 2009
Onnellinen
Olen onnellinen joulun tuoksusta, olen onnellinen joulun kukista, kynttiöistä. Olen onnellinen pimeistä illoista, takan tulesta. Olen onnellinen metsälenkeistä, olen onnellinen pakkaspuolukoista, olen onnellinen opiskelupaikasta, onnellinen työstäni. Olen onnellinen koirastani, joka ottaa minut vastaan iloisesti kotona. Olen onnellinen suhteestani, olen onnellinen perheestäni. Olen onnellinen uudesta televisiosta, uudesta kodista. Olen onnellinen yrttivoipatongeista ja suklaarusinoista. Olen onnellinen ystävistä, tosiystävistä. Olen onnellinen hevosista, takkujen selvittelystä liinaharjoissa. Olen onnellinen vanhoista omenapuista, jotka näen keittiön ikkunasta. Olen onnellinen verhoista, osasin ommella ne itse. Olen onnellinen lapsista, niiden naurusta ja ilosta. Olen onnellinen, kun saan katsoa ikkunasta kun koirat leikkivät. Olen onnellinen äidin neulomista sinisistä villasukista, jotka lämmittävät jalkojani. Olen onnellinen kynttelikön tuomasta valosta olen onnellinen hämärästä. Olen onnellinen tulevaisuudesta, onnellinen matkasta.
"

Näillä eväillä aloin työstämään kollaasia. Mieleen tulee varmasti lisää asioita mitä mielenmaisemaani kuuluu. Löysin myös vintiltä vanhan pölyisen maalaustelineeni!



Ensimmäisen päivän saldo:



Kun aloin työstämään kollaasia, mukaani tarttui myös valokuva koirastani. Keksin sen, kun mietin tehtävän antoa "mielenmaisema". Aloin ajattelemaan, mitä on mielessäni. Mielessäni usein on eläimeni ja koira- ja hevosharrastus veroittavat lähes kaiken vapaa-aikani.



(Kuva: Timo Honkanen)

Maalasin kuvakollaasiin myös kukan. Varren ja lehdet maalasin työhön, ja kukan maalaisin erilliselle paperille jonka liimasin työhön. Halusin saada näin työhöni hieman kolmiuloittesuutta. Kukka symboloi minulle luontoa. Luonto on minulle tärkeä asia, ja vietän paljon aikaani luonnossa mieheni kanssa.

Työni lopputulos ei ollut mielestäni taiteellisesti kovinkaan hyvä. Kuitenkin katsellessani työtäni löysin sieltä minulle tärkeät teemat ja arvot. Työn tarkoitus, mielen maiseman tuominen visuaaliseen muotoon, onnistui minusta täysin.

Kaiken kaikkiaan tätä työtä oli mielestäni erittäin mielekästä tehdä. Mielekkäämpää olisi minusta ollut, jos olisin voinut olla Lasten ja nuorten kuvataidekoululla tekemässä työtä. Siellä sain "luvan" itseltäni tehdä jotakin "turhaa". Kotona työni keskeytyi vähän väliä ja ajatukseni harhailivat muun muassa keittiön tiskivuoresta päivällisen valmistukseen.

Ensimmäinen taidetyöpaja

Ensimmäisen taidetyöpajan aiheena oli maalaus ja piirtäminen. Olin hieman kipeä, joten olin mukana vain ensimmäisen päivän. Päivien aikana teimme muutamia "harjoitustöitä" ja pääasiallinen tehtävä oli kuvakollaasi. Kuvakollaasia aloin työstämään kotona.

Ensimmäisenä harjoituksena teimme "viivatyön". Pareittain sanoimme aina jonkun adjektiivin, ja piirsimme sen. Minun työssäni oli muun muassa "vihainen", "kevyt", "rakastunut", "talvinen" ja "leikkisä"



Toinen tehtävä oli miettiä joku lapsuusmuisto ja piirtää se haluamallaan välineellä silmät kiinni. Valitsin mökkimaiseman. Silmät kiinni piirtäminen oli hauskempaa kuin olisin uskonut!



Kolmas tehtävä oli valita joku tunne yms. jonka vangitsee paperille. Valitsin kosketuksen. Työstäni tuli syvällisempi kuin ajattelinkaan, pohdin sitä työstäessäni, miten erilaisia kosketuksia voi olla. Kosketus voi olla hellä, pehmeä, turvallinen, kova, mutta myös aggressiivinen. Mietin työtäni, jonka varjopuoli on asukkaiden ajoittain aggressiivinen käytös. Mietin, miltä minusta kosketus tuntuu, kun minua lyödään tai potkitaan.



Seuraavaksi siirryimme maalaukseen. Tein kaksi työtä akrylliväreillä. Toisen aihe oli "hiljaisuus" ja siinä minulla oli tarkoitus maalata kevyesti vesivärityyliin. Tällainen tekniikka on minulle vieras, ja sen lopputuloksesta näkeekin.



Toinen työ oli nimeltään "vesiputous". Tähänkään aikaansaannokseen en ollut kovin tyytyväinen. Tarkoituksena tässä oli käyttää värejä peittävämmin, vain vähällä vedellä.